Sarafaaniperinne näkyväksi
Sarafaanipukeutuminen ja asujen valmistus on lisätty Museoviraston ylläpitämään Elävän perinnön wikiluetteloon karjalais-ortodoksisten yhteisöjen toimesta. Projektia koordinoi Suistamon Perinneseura.
Hankkeen vastuuhenkilönä toiminut Katja Lösönen Suistamon Perinneseurasta kertoo, että hakemuksen tarkoitus oli tuoda esiin sarafaaniperinteen monimuotoisuus sekä eri yhteisöjen tekemä arvokas työ karjalais-ortodoksisen kulttuuriperinnön parissa. Hakemus tehtiin yhteistyössä Suistamon Perinneseuran, Suojärven pitäjäseuran, Salmi-seuran sekä Ilomantsin, Joensuun ja Vaasan kalevalaisten naisten paikallisyhdistyksien kanssa. Lisäksi mukana oli Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry. Hakijatahot edustavat karjalais-ortodoksista kulttuuriperintöä vaalivia ja edistäviä yhteisöjä, joiden toiminnassa on mukana merkittävä osa Suomen tärkeimmistä sarafaaniperinteen osaajista, asiantuntijoista ja perinteen harjoittajista.
Sarafaanipukeutumisella viitataan ensisijaisesti karjalaisen ortodoksinaisen asukokonaisuuteen, jota on käytetty erityisesti Laatokan pohjoispuolen ortodoksisessa ja karjalankielisessä Karjalassa.
– Nykyajan sarafaaniperinne on hyvin monikerroksellinen, jossa on nähtävissä erilaisia ajallisia, alueellisia ja kansallisia näkökulmia. Suomen karjalais-ortodoksista kulttuuriperintöä määrittää paljon siirtokarjalaisuus, jälleenrakennusaika sekä Suomen ortodoksisen kirkon rakentuminen kansalliseksi vähemmistökirkoksi. Halusimme tuoda esiin sarafaanipukeutumisen monimuotoisuutta, Suomen sarafaaniperinteen erityispiirteitä ja sarafaaniperinteen merkitystä ortodoksisen uskon tunnusmerkkinä, Lösönen kertoo.
Lösönen kertoo, että sarafaanipukeutumisen suosio on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä, ja viime vuosina se on alkanut kiinnostaa erityisesti omia karjalaisia juuriaan etsiviä nuoria. Siirtokarjalaisten myötä karjalaisuus on tullut tutuksi myös läntisessä Suomessa, mikä on osaltaan lisännyt sarafaanipukeutumisen suosiota myös kulttuuriperinnöltään läntisen ja luterilaisen väestön keskuudessa.
– Sarafaaniperinteestä löytyy sen kasvavasta suosiosta huolimatta varsin niukasti suomenkielistä tietoa. Toivottavasti perinteen lisääminen elävän perinnön wikiluetteloon lisää kiinnostusta aiheeseen ja sitä kautta myös edesauttaa uuden tiedon syntymistä. Toivotamme myös kaikki sarafaanipukeutumisesta ja karjalais-ortodoksisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet lämpimästi mukaan hakijayhdistyksien toimintaan, Lösönen lisää.
Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio kertoo, että Elävän perinnön wikiluettelon tarkoitus on antaa erilaisille yhteisöille mahdollisuus esitellä omaa aineetonta kulttuuriperintöään. Wikiluettelo on osa Unescon yleissopimuksen mukaista aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, jonka tavoitteena on taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen ja lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä.
– Olemme iloisia, että karjalaiset perinteet näkyvät entistä paremmin wikiluettelossa. Luetteloinnin tarkoituksena on tehdä näkyväksi erilaisia kulttuuriperinteitä moninaisista näkökulmista. Sarafaaniperinne on elävää ja siihen liittyy monenlaista aineetonta kulttuuriperintöä. Erityisesti iloitsemme laajasta taustajoukosta, joka hakemusta on ollut valmistelemassa, Marsio kiittelee.
Elävän perinnön wikiluettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia kansalliseen luetteloon kolmen vuoden välein. Kansallisessa luettelossa on nyt 86 kohdetta. Tästä luettelosta on mahdollisuus hakea Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.
– Seuraava tavoite on saada sarafaaniperinne osaksi kansallista luetteloa ja miksei ihan kansainväliselle tasolle saakka. Sarafaanipukeutuminen on varsin kansainvälinen perinne, sillä sarafaaneja tai sarafaanityyppisiä pukuja käytetään myös muualla ortodoksisessa Euroopassa: muun muassa Baltiassa, Venäjällä ja Itä-Euroopan ortodoksialueilla, Lösönen toteaa.
Sarafaaniperinne elävän perinnön wikiluettelossa:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Sarafaanipukeutuminen_ja_asujen_valmistus