Suistamon laulujuhlat ja pruasniekka
Vuoden 2025 laulujuhlien pääesiintyjä on Värttinä!
Musiikkiperintö kannattelee ja yhdistää
Suistamon Perinneseura on järjestänyt Suistamon laulujuhlia ja pruasniekkaa vuodesta 2016 sekä Suistamolla että nykyisen Suomen puolella. Suistamon laulujuhlat on suistamolaisen musiikkiperinnön ja yhteisöllisyyden juhla. Laulujuhlaviikonloppuun kuuluvat olennaisena osana legendaariset laulujuhlien jatkot eli illatsut.
Kesällä 2025 Suistamon laulujuhlat järjestetään jo yhdeksättä kertaa. Tänä vuonna juhlimme laineilla, sillä Suistamon IX laulujuhlat järjestetään risteilyllä Helsingistä Tallinnaan ja takaisin 14.-15.6.2025. Laulujuhlien pääesiintyjänä VÄRTTINÄ!
Katso ohjelma alta ja varaa lippusi pian!
Suistamon laulujuhlat 14.-15.2025
Suistamon IX laulujuhlat -risteily Helsingistä Tallinnaan ja takaisin 14.-15.6.2025. Laulujuhlien pääesiintyjänä VÄRTTINÄ!
Rikasta suistamolaista ja rajakarjalaista laulukulttuuria vietiin ympäri Suomen ja maailmalle merten taa jo 100 vuotta sitten. Suistamolaiset runolaulajat ja itkijät esiintyivät koululaisille, tavalliselle kansalle, ministereille, presidenteille ja kuninkaille niin koto-Suomessa kuin ulkomaillakin. Suistamolainen kulttuurivienti eli silloin kultakauttaan.
Näitä perinteitä kunnioittaen Suistamon Perinneseura järjestää Suistamon IX laulujuhlat merellä 14.-15.6.2025. Tule mukaan 22 h -risteilylle Helsingistä Tallinnaan ja takaisin Tallink Siljan Victorialla. Matkalle on lähdössä suistamolaisjuurisia ja Suistamon ystäviä ympäri Suomen.
Ohjelmassa mm.
la 14.6. klo 19-20.30 Suistamon IX laulujuhlien konsertti Starlight-yökerhossa.
Pääesiintyjänä Värttinä, jonka ääni on kuljettanut Karjalan laulujen rikkaita sointeja sukupolvelta toiselle. Konsertin toinen esiintyjä on lauluyhtye Sadulmoi, joka antaa äänen rikkaalle suistamolaiselle ja rajakarjalaiselle lauluperinnölle.
su 15.6. klo 13-15 Suistamon IX laulujuhlat jatkuvat yhteisöllisellä ohjelmalla laivan isossa konferenssisalissa. Luvassa on mm. paneelikeskustelu, musiikkia ja feresien tuuletusta! Suistamolaistaustainen karjalan kielen elvyttäjä Mirva Haltia lukee karjalankielisiä runojaan.
Laulujuhlien lopullinen ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan kevään aikana.
Ole nopea ja varaa matka tästä linkistä.
Tämän linkin kautta tehdyt varaukset oikeuttavat pääsyyn laulujuhlille niin lauantaina kuin sunnuntainakin. Laiva lähtee Helsingin Länsiterminaalista. Paikalle on hyvä tähdätä la 14.6. viimeistään klo 17. Takaisin laiva tulee su 15.6. klo 16.
Lämpimästi tervetuloa mukaan! Ota mukaan kaveri, sisko, veli, serkku tai koko suku! Tästä matkasta ei yhteisöllisyyttä ja iloa puutu.
Värttinä
Värttinä tuo ikonisen, energisen ja taianomaisen lavakarismansa Suistamon IX laulujuhlille. Värttinän ääni on kuljettanut Karjalan laulujen rikkaita sointeja sukupolvelta toiselle. Jokainen sävel on täynnä voimaa ja aitoutta, joita on hiottu vuosien kokemuksella ja intohimolla. Kansanmusiikin todellinen legenda on julkaissut uuden Kyly-albumin, joka sytyttää kipinän suomalaiseen perinnemusiikin syvimpään ytimeen – ja vie sen samalla uusiin ulottuvuuksiin.
Värttinässä musisoivat: Susan Aho, laulu, harmonikka; Mikko Hassinen, perkussiot; Mari Kaasinen, laulu; Karoliina Kantelinen, laulu, kannel, huilut; Matti Laitinen, kitara, mandocello; Lassi Logren, viulu, jouhikko.
Marin äidin suku on Suojärveltä, Karoliinan juuret ovat Impilahdella ja Mikon äidin suku tulee Jaakimasta.
Sadulmoi
Lauluyhtye Sadulmoi esittää runolauluja suomeksi ja karjalaksi kanteleen säestyksellä ja ilman. Mahtuupa mukaan myös äänellä itkemistä. Sadulmoi on runokieltä ja kääntyy suomeksi “puutarhani mun”.
Sadulmoin muodostavat kansanlaulaja ja lyömäsoittaja Amanda Kauranne, kansanlaulaja ja kanteleensoittaja Emmi Kujanpää sekä laulaja ja Suistamon laulujuhlien taiteellinen johtaja Satu Niemelä. Amandan juuret ovat Suistamon Kuusimäellä. Emmi asui lapsuutensa Kiuruvedellä Suistamolta tulleiden vahvassa vaikutuspiirissä. Sadun juuret ovat Suistamon Suursarassa.
Mirva Haltia
Suistamolaistaustaisen runoilijan Mirva Haltian Gruuga on kolmikielinen runokirja, jonka karjalankieliset runot on käännetty myös suomeksi ja englanniksi. Mirvan varzinkarjalaksi kirjoitetut runot kertovat karjalaisesta identiteetistä sekä matkasta kadotetun kielen, kulttuurin ja yhteisön luo. Laulujuhlilla Mirva lukee runojaan ja osallistuu myös paneelikeskusteluun.
Laulujuhlat kuvina
